Return to Video

Miten meditaatio voi muokata aivoja - Sara Lazar, TEDxCambridge 2011

  • 0:12 - 0:13
    Huomenta.
  • 0:13 - 0:16
    Kun luin tohtoriksi, harrastin juoksemista
  • 0:16 - 0:18
    ja päätimme ystäväni kanssa juosta
    Bostonin maratonin.
  • 0:18 - 0:21
    Aloimme harjoitella,
    ja harjoittelimme liian kovaa.
  • 0:21 - 0:23
    Sain polvi- ja selkäongelmia.
  • 0:23 - 0:25
    Joten menin fysioterapeutille,
  • 0:25 - 0:27
    joka käski minun lopettaa juoksemisen
  • 0:27 - 0:28
    ja sen sijaan vain venytellä.
  • 0:28 - 0:32
    Olin juuri lähdössä vastaanotolta,
  • 0:32 - 0:35
    kun näin ilmoituksen vaativasta joogakurssista,
  • 0:35 - 0:38
    jossa luvattiin liikkuvuuden lisäksi parantaa
  • 0:38 - 0:42
    myös voimaa ja
    hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa.
  • 0:42 - 0:44
    Joten ajattelin, että tämäpä loistava idea.
  • 0:44 - 0:47
    Voin venytellä, mutta myös pysyä hyvässä kunnossa,
  • 0:47 - 0:50
    ja ehkä voisin vielä jopa juosta Bostonin maratonin.
  • 0:50 - 0:54
    Joten menin joogakurssille
    ja todella nautin siitä,
  • 0:54 - 0:58
    paitsi kun ohjaaja väitti
    kaikenmaailman asioita,
  • 0:58 - 1:01
    lääketieteellisiä asioita, mutta myös,
  • 1:01 - 1:03
    se auttaa sinua...
  • 1:03 - 1:06
    Saat lisää myötätuntoa ja avaat sydäntäsi,
    ja minä olin...
  • 1:06 - 1:09
    Muistan, että pyöritin silmiäni ja...
  • 1:09 - 1:12
    Ajattelin, joo joo joo,
    tulin tänne venyttelemään.
  • 1:12 - 1:14
    (Naurua)
  • 1:15 - 1:17
    Mutta mielenkiintoista kyllä,
    muutaman viikon päästä
  • 1:17 - 1:18
    aloin huomata jotain näistä muutoksista,
  • 1:18 - 1:23
    huomasin olevani rauhallisempi ja pystyin
    paremmin hoitamaan vaikeat tilanteet,
  • 1:23 - 1:26
    ja oikeastaan minusta tuntui myötätuntoisemmalta
  • 1:26 - 1:28
    ja avosydämisemmältä muita kohtaan,
  • 1:28 - 1:31
    ja pystyin paremmin näkemään asiat
    toisten kannalta.
  • 1:31 - 1:34
    Mietin, miten tämä voi olla mahdollista,
  • 1:34 - 1:36
    kuinka näin voi olla?
  • 1:36 - 1:40
    Ajattelin, että jospa se on vain
    placebo-vaikutusta?
  • 1:40 - 1:43
    Ohjaaja sanoi niin tapahtuvan,
    joten ehkä siksi minusta nyt tuntui siltä.
  • 1:43 - 1:46
    Joten päätin katsoa, löytäisinkö
    tutkimuksia tähän liittyen.
  • 1:46 - 1:49
    Ja ihme ja kumma, niitä olikin aika paljon.
  • 1:49 - 1:55
    Niissä näkyi, että jooga ja meditointi
    vähentävät stressiä äärimmäisen tehokkaasti
  • 1:55 - 1:59
    ja että ne helpottavat myös
    lukuisien sairauksien oireita,
  • 1:59 - 2:02
    esimerkiksi masennuksen, ahdistuksen,
    kivun ja unettomuuden.
  • 2:02 - 2:07
    Löysin pari erittäin hyvää tutkimusta,
    joissa ilmeni, että se voi jopa
  • 2:07 - 2:11
    parantaa keskittymiskykyä, ja
    kaikista kiinnostavinta mielestäni oli,
  • 2:11 - 2:14
    että käytännössä jokaisessa tutkimuksessa
    huomattiin ihmisten olevan tyytyväisempiä.
  • 2:14 - 2:17
    He raportoivat elämänlaatunsa parantuneen.
  • 2:17 - 2:20
    Tämä kiinnosti minua.
  • 2:20 - 2:25
    Siispä päätin vaihtaa tutkimuskohdettani tämänkaltaiseen tutkimukseen.
  • 2:25 - 2:28
    Aivotutkijana olin ihmeissäni.
    Miten tämä on mahdollista?
  • 2:28 - 2:32
    Miten joku niin höpsö asia kuin jooga-asento
  • 2:32 - 2:33
    tai istuminen ja hengityksen tarkkailu
  • 2:33 - 2:37
    voi johtaa kaikkiin näihin
    erityyppisiin muutoksiin?
  • 2:37 - 2:42
    Se tiedetään, että aina kun toistaa jotain
    käyttäytymismallia uudelleen ja uudelleen,
  • 2:42 - 2:45
    se voi johtaa muutoksiin aivoissa.
  • 2:45 - 2:47
    Ja tätä kutsutaan neuroplastisuudeksi.
  • 2:47 - 2:51
    Tämä tarkoittaa, että
    aivot pystyvät muovaantumaan
  • 2:51 - 2:55
    ja että hermosolut voivat
    muuttaa tapaa, jolla ne puhuvat toisilleen.
  • 2:55 - 3:00
    On muutama tutkimus, jotka näyttävät,
  • 3:00 - 3:03
    että tämän voi havaita
    käyttämällä esimerkiksi MRI-laitetta.
  • 3:03 - 3:05
    Ensimmäinen tutkimus
    tehtiin jonglöörauksesta.
  • 3:05 - 3:07
    Siihen otettiin ihmisiä, jotka eivät olleet
    koskaan ennen jonglööranneet.
  • 3:07 - 3:09
    Heidät aivokuvattiin
    ja heille opetettiin jonglöörausta,
  • 3:09 - 3:12
    ja heidän käskettiin harjoitella kolme kuukautta.
  • 3:12 - 3:15
    Kolmen kuukauden päästä heidät
    aivokuvattiin toisen kerran,
  • 3:15 - 3:18
    ja huomattiin että MRI-laitteella
    voi tosiaan havaita
  • 3:18 - 3:20
    koehenkilöiden aivoissa tapahtuneet muutokset
    harmaan aineen määrässä
  • 3:20 - 3:24
    alueilla, jotka ovat tärkeitä
    liikkeen visuaalisessa havaitsemisessa.
  • 3:24 - 3:28
    Ajattelin, että kolme kuukautta, aivan...
  • 3:28 - 3:33
    Voiko myös meditointi muuttaa
    aivojen rakennetta?
  • 3:33 - 3:36
    Joku niinkin yksinkertainen asia
    kuin jonglööraus,
  • 3:36 - 3:37
    entä sitten meditointi?
  • 3:37 - 3:39
    Siispä ensimmäiseen tutkimukseemme
  • 3:39 - 3:42
    rekrytoitiin ryhmä ihmisiä Bostonin alueelta,
  • 3:42 - 3:44
    ja nämä eivät olleet mitään munkkeja
    tai meditoinnin ohjaajia,
  • 3:44 - 3:46
    he olivat vain tavallisia pulliaisia,
    jotka keskimäärin harrastivat meditointia
  • 3:46 - 3:48
    suunnilleen 30-40 minuuttia päivässä.
  • 3:48 - 3:50
    Aivokuvasimme heidät
  • 3:50 - 3:52
    ja vertasimme heitä
    demografisesti valittuun vertailuryhmään,
  • 3:52 - 3:54
    jotka eivät meditoineet.
  • 3:54 - 3:56
    Ja tämän me saimme selville:
  • 3:56 - 3:58
    Aivoissa todellakin oli useita alueita,
  • 3:58 - 4:02
    joissa oli enemmän harmaata ainetta
    meditoivilla kuin kontrolliryhmällä.
  • 4:03 - 4:05
    Yksi alue, jonka nyt näytän teille,
  • 4:05 - 4:07
    täällä aivojen etuosassa,
  • 4:07 - 4:10
    on tärkeä työmuistille ja päätöksenteolle,
  • 4:10 - 4:12
    ja tässä oli kiinnostavaa se,
  • 4:12 - 4:15
    kun vertasimme tietoja siitä ihmisten ikään.
  • 4:15 - 4:18
    Tässä kuvassa punaiset neliöt ovat
    vertailuryhmän ihmisiä.
  • 4:18 - 4:20
    Voi todellakin nähdä,
  • 4:20 - 4:22
    ja on kattavasti dokumentoitu,
    että kun vanhenee,
  • 4:22 - 4:24
    ei vain tuo osa, vaan koko etuaivolohko,
  • 4:24 - 4:26
    se kutistuu, kun ihminen vanhenee.
  • 4:26 - 4:28
    Ja tämä on osasyy siihen, että vanhetessa
  • 4:28 - 4:35
    on vaikeampaa ymmärtää ja muistaa asioita.
  • 4:35 - 4:37
    Kiinnostavaa juuri tässä alueessa on se,
  • 4:37 - 4:42
    että 50-vuotiailla meditoijilla on sama määrä
    etuaivolohkoa kuin 25-vuotiailla,
  • 4:42 - 4:47
    mistä voi päätellä, että meditointi todella
    hidastaa tai estää
  • 4:47 - 4:52
    luonnollisen ikään liittyvän
    etuaivolohkon rakenteen heikkenemisen.
  • 4:52 - 4:53
    Kriitikot, joita oli paljon,
  • 4:53 - 4:57
    sanoivat, että meditoivat ihmisethän
    ovat vähän outoja.
  • 4:57 - 5:00
    Ehkä he olivat tällaisia jo
    ennen kuin he alkoivat meditoida?
  • 5:00 - 5:03
    Monet heistä olivat kasvisyöjiä,
    joten ehkä tämä johtui heidän ruokavaliostaan
  • 5:03 - 5:05
    tai jostain muusta tekijästä
    heidän elintavoissaan.
  • 5:05 - 5:08
    Eihän se mitenkään voinut johtua meditoinnista,
    se on jotain muuta, eikö niin?
  • 5:08 - 5:12
    Ja totuuden nimissä, tämä saattoi olla totta.
  • 5:12 - 5:15
    Ensimmäisessä tutkimuksessa
    ei voitu selvittää tätä.
  • 5:15 - 5:17
    Joten teimme toisen tutkimuksen.
  • 5:18 - 5:22
    Tässä tutkimuksessa otimme ihmisiä,
    jotka eivät olleet aikaisemmin meditoineet,
  • 5:22 - 5:25
    aivokuvasimme heidät, ja ohjasimme heidät
  • 5:25 - 5:28
    kahdeksan viikon meditointiin perustuvaan
    stressinhallintaohjelmaan,
  • 5:28 - 5:31
    missä tehtävänä oli meditoida
    joka päivä 30-40 minuuttia.
  • 5:31 - 5:33
    Kuvasimme heidät uudelleen
    kahdeksan viikon päätteeksi,
  • 5:33 - 5:36
    ja tämän me saimme selville.
  • 5:36 - 5:40
    Tästä näkyy, miten useat alueet kasvoivat.
  • 5:40 - 5:42
    Tässä kuvassa on hippokampus.
  • 5:42 - 5:47
    Kuvaajassa vertailuryhmä on sinisellä
    ja meditoineet ihmiset punaisella,
  • 5:47 - 5:50
    ja tässä näkyy, että hippokampus,
  • 5:50 - 5:56
    joka on tärkeä oppimisen, muistamisen,
    ja tunteidensäätelyn kannalta,
  • 5:56 - 5:59
    ja oli kiinnostavaa, että
    harmaata ainetta oli vähemmän
  • 5:59 - 6:01
    masennuksesta ja PSTD:stä kärsivillä ihmisillä.
  • 6:03 - 6:05
    Toinen merkittävä alue oli ohimolohkon ja päälaenlohkon yhtymäkohta,
  • 6:05 - 6:07
    joka on tässä korvan yläpuolella.
  • 6:07 - 6:11
    Se on tärkeä rakentavan näkökulman,
    empatian ja myötätunnon kannalta.
  • 6:11 - 6:14
    Nämähän ovat asioita,
    joiden ihmiset sanovat muuttuvan,
  • 6:14 - 6:18
    kun he aloittavat meditoinnin ja joogan.
  • 6:18 - 6:21
    Kolmas alue, missä huomasimme muutosta,
    oli mantelitumake.
  • 6:21 - 6:24
    Se on taistele-tai-pakene -osa aivoja.
  • 6:24 - 6:27
    Ja siellä me itse asiassa huomasimme
    harmaan aineen vähentymistä.
  • 6:27 - 6:29
    Ja kiinnostavaa oli, että harmaan aineen määrän muutos
  • 6:29 - 6:30
    korreloi stressin määrän kanssa.
  • 6:30 - 6:33
    Eli mitä enemmän ihmiset kertoivat
    stressin vähentyneen,
  • 6:33 - 6:36
    sitä pienemmäksi mantelitumake tuli.
  • 6:36 - 6:41
    Tämä oli todella mielenkiintoista,
    koska se on tavallaan päinvastaista
  • 6:41 - 6:43
    kuin mitä jossain eläinkokeissa on huomattu.
  • 6:44 - 6:46
    Jyrsijöitä käyttävät tutkijat
  • 6:46 - 6:50
    ottivat ihan tavallisia tyytyväisiä jyrsijöitä,
  • 6:50 - 6:53
    laittoivat ne tavalliseen häkkiin
    ja mittasivat niiden mantelitumakkeet,
  • 6:53 - 6:56
    ja sitten aiheuttivat niille stressiä
    kymmenen päivän ajan.
  • 6:56 - 6:59
    Kymmenen päivän jälkeen tutkijat mittasivat
    eläinten mantelitumakkeet uudelleen,
  • 6:59 - 7:03
    ja juuri tämä sama alue rottien aivoissa kasvoi.
  • 7:03 - 7:07
    Me huomasimme sen pienentymistä,
    kun stressi pieneni, he taas sen kasvua.
  • 7:07 - 7:11
    Kiinnostavaa oli, että kun
    he jättivät eläimet rauhaan,
  • 7:11 - 7:13
    ja kolme viikkoa myöhemmin
    testasivat ne uudelleen.
  • 7:13 - 7:16
    Tuo sama osa
    mantelitumaketta oli edelleen suuri,
  • 7:16 - 7:19
    ja vaikka eläimet olivat takaisin
    alkuperäisissä häkeissään,
  • 7:19 - 7:22
    missä ne olivat tyytyväisiä, ne edelleen
    käyttäytyivät stressaantuneesti
  • 7:22 - 7:25
    ja kyyristelivät nurkassa
  • 7:25 - 7:29
    eivätkä tutkineet tilaa
    samalla tavalla kuin aiemmin.
  • 7:30 - 7:33
    Joten tämä on päinvastainen tulos
    kuin mitä me saimme ihmisillä,
  • 7:33 - 7:36
    koska ihmisten ympäristössä
    ei ollut muuttunut mikään.
  • 7:36 - 7:38
    Heillä oli edelleen samat stressaavat työpaikat,
  • 7:38 - 7:40
    kaikki samat vaikeat ongelmat,
  • 7:40 - 7:42
    taloustilanne oli edelleen syvältä,
  • 7:42 - 7:47
    mutta silti heidän mantelitumakkeensa pieneni,
    ja he raportoivat vähemmän stressiä.
  • 7:48 - 7:51
    Joten yhdessä nämä todella näyttävät,
    että muutos mantelitumakkeessa
  • 7:51 - 7:55
    ei johdu muutoksesta ympäristössä
    vaan enemminkin
  • 7:55 - 8:00
    muutoksesta ihmisen reaktiossa
    tai suhtautumisessa ympäristöön.
  • 8:02 - 8:05
    Ja toinen asia minkä tutkimus tuo esiin on,
  • 8:06 - 8:10
    että ihmiset eivät pelkästään sanoneet että heillä on parempi olo.
  • 8:10 - 8:14
    Tai että se oli placebo-vaikutusta,
    tai että he yrittivät miellyttää meitä,
  • 8:14 - 8:17
    vaan että oli olemassa
    oikea neurologinen syy sille,
  • 8:17 - 8:19
    että he sanoivat olevansa
    vähemmän stressaantuneita.
  • 8:19 - 8:22
    Joten ajatus, jonka haluan tänään jakaa
    teidän kaikkien kanssa, on että meditaatio
  • 8:22 - 8:23
    voi kirjaimellisesti muuttaa aivoja.
  • 8:23 - 8:25
    Kiitos.
  • 8:25 - 8:33
    (Aplodeja)
Title:
Miten meditaatio voi muokata aivoja - Sara Lazar, TEDxCambridge 2011
Description:

Aivotutkija Sara Lazarin ällistyttävät aivokuvaukset osoittavat, että meditointi voi oikeasti muuttaa tärkeiden aivoalueiden kokoa, jolloin muisti paranee, ihminen muuttuu empaattisemmaksi ja myötätuntoisemmaksi, ja stressinsietokyky kasvaa.
more » « less
Video Language:
English
Team:
closed TED
Project:
TEDxTalks
Duration:
08:34

  • Matti Bragge

    Moi,

    tälläisiä juttuja huomasin ja korjailin jonkin verran:

    Aika paljon käännöksiä oli eri kohdassa kuin transcriptissä, mikä ei välttämättä ole hyvä juttu. olkoonkin että tämä esittäjä puhui hieman hankalasti ja transcriptissäkin on toivomisen varaa.

    Käännöksessäsi oli hirmu pitkiä rivejä. TED:n guidelinet sanovat että rivillä saisi olla max 42 merkkiä ja merkkejä per sekunti saa olla vain 21. Ei näitä tarvitse ihan kirjaimellisesti mielestäni seurata, mutta 70-80 merkkiä tulee kyllä jakaa jo mielestäni kahdelle riville.

    Tietääkseni pienet numerot, kuten "8" ja "10" kirjoitetaan auki, eli siis "kahdeksan" ja "kymmenen". Nämä muutin, vaikka ne toisaalta tekevät tekstityksestä myös pidemmän.

    Muutoinhan tämä oli oikein hyvä käännös.

  • Outi Rikola

    Juu, laitoin niitä eri kohtiin hieman, koska tuloksena oli sujuvampaa suomenkieltä sillä tavoin, vähemmän käännöksen näköistä (suomeksi vaan asiat ilmaistaan monesti eri järjestyksessä kuin englanniksi), ja sain myös rivejä tasailtua sillä tavalla. Vähän sama juttu numeroiden kanssa, se oli yritys lyhentää pitkiä rivejä.

    Suuri kiitos tarkistuksesta :)

Finnish subtitles

Revisions

Our website uses cookies for analysis purposes.